Venelämmittimien vertailutaulukko 2019

Noin liki 10 vuotta sitten teimme vertailutaulukon venelämmittimistä ja hieman puntaroimme lämmittimien valintaan vaikuttavista tekijöistä. Nyt lämmitinvalmistajat ovat tehneet lämmittimet kokonaan uusiksi tällä välin ja markkinoille on marssinut myös kokonaan uusi lämmitinvalmistaja Autoterm. Etenkin kotimaisten lämmitinvalmistajien toimesta tulleet lämmittimet edustavat täysin uutta sukupolvea ja ajattelutapaa.  Päätimme tehdä vertailutaulukon kokonaan uusiksi ja se löytyy tästä alta. Huomioitavaa on, että kyseinen taulukko perustuu lämmitinvalmistajien omiin ilmoituksiin, mutta kokoemusperäisesti nuo tiedot ovat hyvin tarkalleen pitäneet kyllä paikkansa. Tällä taulukolla on helppo puntaroida lämmitinvalintaa ja itselle tärkeitä asioita. Lähdetään ensin taulukosta ja avaamme sarake kerrallaan mitä kyseinen asia tarkoittaa ja mihin se vaikuttaa. 

Malli min. teho W maks. teho W PA-Min l/h PA-Max l/h W Min W Maks Min M3/h Max m3/h  
Safire 23Di 700W 2300W 0,07 0,23 3,6W 9,6W 75/66 91/82 Ilman tuotto vapaa / 2x3m putkistolla
Safire 32Di 900W 3200W 0,09 0,32 5W 14,4W 95/86 124/115 Ilman tuotto vapaa / 3x3m putkistolla
Safire 36Di 900W 3600W 0,09 0,36 6W 19W 105/95 140/105 Ilman tuotto vapaa / 3x3m putkistolla
                   
Wallas 22GB 1000W 2500W 0,1 0,25 8,4W 14,4W 51 79  
Wallas 30Gb 1000W 3000W 0,1 0,33 12W 24W 61 103  
Wallas Viking Air 950W 3000W 0,1 0,6 6W 24W/64,8W 121 182 64,8W kulutus booster teholla
Wallas Spartan 1600W 4500W 0,16 0,45 12W 54W 102 227  
                   
Werbasto AT2000STC 900W 2000W 0,12 0,24 14W 29W ei ilm 93  
Webasto AT 40 EVO 1500W 3500W/4000W 0,18 0,43 15W 40W/55W ei ilm 132/140  Maksimiteho 3,5W/4KW rajoitetusti booster teholla
Webasto AT 50 EVO 1500W 5000W/5500W 0,18 0,61/0,67 15W 95W/130W ei ilm 200/220  Maksimiteho 5W/5,5KW rajoitetusti booster teholla
                   
Eberspächer Airtronic D2 850W 2200W 0,1 0,28 8W 34W 40 105  
Eberspächer Airtronic D4 900W 4000W 0,11 0,51 7W 40W 60 185  
Eberspächer Airtronic D4+ 900W 4000W 0,11 0,51 7W 55W 55 175  
Eberspächer Airtronic D5 1600W 5500W 0,2 0,66 25W 85W 155 280  
Eberspächer Airtronic S2 D2L 900W 2200W 0,1 0,28 8W 34W 40 105  
Eberspächer Airtronic M2 D4L 900W 4000W 0,11 0,51 7W 40W 60 185  
                   
Autoterm AIR D2 (Planar) 800W 2000W 0,1 0,24 10W 29W 34 75  
Autoterm AIR D4 (Planar) 1000W 4000W 0,12 0,51 10W 62W 70 120  
Autoterm AIR D9 (Planar) 3200W 8000W 0,42 1 12W 215W 70 290  

Lämmittimen minimi ja maksimiteho

Jokainen osaa arvata, että lämmittimen maksimiteholla on merkitystä silloin kun halutaan lämmittää tietyn kokoinen vene. Mitä isompi vene, sitä enemmän tehoa. Lämmitintä ei kumminkaan kannata mitoittaa ei liian pieneksi tietenkään, mutta ei myös liian tehokkaaksi. Joissakin lämmitinmalleissa voi olla ongelmaa, jos lämmitin joutuu käymään suuria aikoja minimitehon tuntumassa tai osatehoilla. Tällöin lämmittimen poltin saattaa herkästi joissain olosuhteissa alkaa karstottumaan ja lämmitimen huoltoväli lyhenee. Toki ongelma on usin tapauskohtainen, mutta se kannattaa huomioida lämmittimen tehon valinnassa. Etenkin Autoterm lämmittimiä on ostettu pienen hintaeron vuoksi väärän kokoisena. Safiren ja Wallaksen polttimet ovat hieman eri tyyppisiä muihin verrattuna ja ne toimivat koko lämpötila-alueeltaan puhtaasti, koska ne käyttävät omaa laminaariseen palamiseen perustuvaa poltinta, jossa polttoaine kaasutetaan lämpösäteilijällä erittäin korkeassa lämpötilassa, jolloin lämmitin palaa koko paloalueellaan puhtaalla siniliekkipalamisella. Lämmittimen koon määrittely on usein hyvinkin kokemusperäistä ja käyttötarpeeseen perustuvaa ja yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua ei ole.

Asia, joka jää usein huomioimatta on lämmittimen minimiteho. Kun lämmitin asennetaan veneeseen, voi lämmön tarve olla usein öisin vain pieni henkäys, jolla pidetään kosteus pois. Väärin valikoitu lämmitin voi aiheuttaa lämmittimessa katkokäyntiä silloin, kun tarvitaan vain juuri tällaista kuivanapitolämpöä. Toki isossa veneessä kokonaislämmöntarve kasvaa huomattavasti, jolloin minimitehon merkitys ei ole näissä tapauksissa niin suuri. Jokatapauksessa tämä katkokäyntiasia tulee huomioida. Yksi sytytys ja sammutssykli voi vastata tunnin käyntiaikaa virran kulutuksessa. Erään mittauksen perusteella, jonka teimme Safire 23Di:lle, totesimme sytytyssyklin ottavan 0,7Ah virtaa. Toki tämä ei ole paljon, mutta jotain kumminkin. Lämmitin kun käy 0,7Ah:lla maksimitehoa tunnin, minimitehoa jo useamman.

Lämmittimen polttoaineen kulutus

Lämmittimen polttoaineen kulutus on aika selkeää matematiikkaa. Yhdestä litrasta dieseliä saadaan noin 10kW/h lämpötehoa. Tämä sääntö on yksinkertainen ja pätee ihan kaikkiin diesellämmittimiin. Jos kumminkin katsotaan kulutustietoja, huomataan, että Safire ja Wallas lämmittimissä polttoainemäärät on ilmoitettu pienemmäksi, kuin muissa lämmittimissä. Tämä perustuu mittaustapaan. Lämmittimen teho voidaan ilmoittaa polttimen bruttotehona tai puhallusilman nettotehona. Kumpikin mittaustapa on omalla tavallaan oikein. Hyvänä esimerkkinä on esimerkiksi kotitalousöljypolttimien teho, joka ilmoitetaan bruttotehona. Asiassa tulee huomoida myös muita asioita, esimerkiksi hyötysuhde. Safire ja Wallas käyttävät hieman tehokkaampia lämmönvaihtimia ja niissä käytetään hukkalämmön talteenottavaa koaksiaalista pakoputkea, jossa pakokaasu menee pakoputken keskellä ulos ja paloilma otetaan ulkokehällä sisään. Tämä rakenne ottaa huomattavan määrän talteen lämmittimen pakokaasun lämpöä. Tämä esilämmitetty paloilma työnnetään taas polttimeen ja kierrätetään takaisin, jolloin saadaan lämmittimestä erittän korkea hyötysuhde. Webasto, Eberspächer ja Autoterm käyttävät taas hieman perinteisempää tekniikkaa, jossa pakokaasut työnnetään erittäin korkealla lämpötilalla ulos ja savukaasusta ei oteta hukkatehoa talteen. Samoin näiden lämmittimien lämmönvaihtimet ovat huomattavasti pienempiä, jotka antavat hieman heikomman hyötysuhteen. Totuus polttoaineen kulutuksista on siis jossain annettujen arvojen puolivälissä ja jokatapauksessa lämmittimien polttoaineen kulutuukset ovat niin pieniä, että niiden vaiktus käyttökustannuksiin on mitättömän pieni. Lopullisen kulutuksehan määrää sitten lopulta itse lämmittimen käyttö, veneen tarvima lämpöteho ja kysytty termostaattiasetus.  Kumminkin omaa virtttään veisaava myyntimies saattaa tarttua vain yksittäiseen osakokonaisuuteen kertomatta kokonaisuutta. 

Lämmittimen sähkön kulutus ja ilmamäärät

Nyt tullaankin veneilijän kannalta mielenkiintoiseen kohtaan - sähkön kulutukseen ja ilmamäärään. Nämä asiat on otettava samaan otsikon alle, koska ne ovat keskenään riippuvaisia. Venelämmittimen sähkön kulutusta ei välttämättä voida sivuttaaa, vaikka latausjärjestelmät ovat parantuneet huomattavasti vuosien saatossa. Sähkön kulutukseen vaikuttaa ensisijaisesti ja ainoastaan lämmittimen puhaltama ilmamäärä ja se, millaiseen putkeen lämmitin sen ilmamäärän puhaltaa. Kun putken poikkipinta-ala pienenee, nousee ilman virtausnopeus ja myös puhallukseen tarvittava tehomäärä kasvaa huomattavasti. Tässä tulee selvä pesäero kotimaisten ja ulkomaisten lämmittimien välille. Kotimaiset lämmittimet on tehty siirtämään ilma mahdollisimman suuren poikkipinta-alan omaavassa putkistossa mahdollisimman pienellä teholla ja ns. "saksalainen koulukunta" pyrkii siirtämään mahdollisimman paljon ilmaa yhdessä putkessa. Yleinen harhaluulo on, että lämmitin "ei puhalla lämmintä". Puhallusteho ja lämmitysteho ei ole sama asia. Toki jos ilma virtaa hitaasti, se ehtii jäähtyä putkistossa matkalla ja suulakkeen päästä ei tule niin paljon  lämpimän tuntuista ilmaa. Hyvin karkea nyrkkisääntö on, että 60mm putki hävittää 90 asteista ilmaa 100W/ metri eristämättömänä. 6 metrin ilmaputken välille jää siis 600W lämpoötehoa. Osateholla käyvä lämmitin hukkaa putkistoon liki koko lämpötehonsa. Yksiputkirakenteessa etuna on tilan säästö, mutta haittana on se, että yksi putki jaettuna moneen suulakkeeseen tarkoittaa sitä, että alkupäässä tuppaa koko ilmamäärä jäämään ensimmäisiin suulakkeisiin ja loppupäähän ei meinaa tulla enää mitään. Kaksi tai useampaa ilmaputkea voidaan jakaa monesti järkevämmin esimerkiksi niin, että keulaan menee täysin katkeamaton putkiveto alusta loppuun, jolloin puhallus pysyy parempana. 

Toinen merkittävä ero on lämmittimissä puhallintekniikka. Siinä missä W/E/A lämmittimissä on vain yksi puhallinmoottori, joka huolehtii, sekä paloilmasta, että puhallettavasta ilmasta, on Safire ja Wallas lämmittimissä kaksi puhalliinta, joista toinen huolehtii palotapahtumasta ja toinen taas pelkästä puhalluksesta. Tällä tekniikalla on mahdollista säätää puhallustehoa tarpeen mukaan isommalle ja pienemmälle palokammion tapahtumista huolimatta. Sekä Wallas, että Safire lämmittimissä on ns. PID säätö, joka huolehtii siitä, että lämmittimen puhallustehoa säädetään uloslähtevän ilman lämpötilan perusteella joko ylös tai alaspäin. Jos lämmitin ottaa esimerkiksi sisään poikkeuksellisen kylmää ilmaa, pidetään tehoasetus maksimilla ja säädetään hieman puhallusta pienemmälle, jolloin saadaan hieman kuumempaa lähtöilmaa tai jos putkistossa on useampia suulakkeita, voidaan tehoa lisätä niin, että lämmitin ei ylikuumene. Jos molemmat puhaltimet on samalla akselilla, on keinot näissä tilanteissa vähissä. Usein onkin törmätty tilanteeseen, jossa lämmitin "ei anna tehoa" sisälle tarpeeksi. Lämmittimissä on pakollisena puhallusilman lämpötilan mittaus. Jos ilma on liian kuumaa esimerkiksi, jos putkistossa on liikaa vastapainetta tai läppiä on liikaa kiinni, alkaa lämmitin, jossa on puhaltimet samalla akselilla rajoittamaan tehoa, samalla puhallusteho tippuu radikaalisti. Tietyt lämmitinmallit eivät ilmoita tästä rajoitustoimesta käyttäjälle mitenkään. 

Heti kärkeen on sanottava, että puhallusmäärien mittaustavat poikkeavat hieman toisistaan. Safire ilmoitaa puhallusmäärät niin, että ne on mitattu ilman vastapainetta ja vastapaineella, jossa lämmittimen lähtöihin on kytketty jokaiseen lähtöön kolmen metrin ilmaputki. Wallas on sensijaan kytkenyt kumpaankin imuputkeen 2m imuputket, sekä puhalluspuoleen yhden 6 metrisen putken, joka on neljällä 90 asteen mutkalla, sekä 5 metrin putki joka on kolmella 90 asteen mutkalla ja on jaettu vielä kahteen 2m pitkään letkuun. Tämä testaustapa antaa luonnollisesti hieman pienempiä ilmamääriä ja suurempia virrankulutuksia, mutta on suhteellisen realistinen monessa asennuksessa. Eberspäceher ei ilmoita ilmamäärän mittauksessa käytettyä putkistoa, joten oletammme sen olevan vapaa virtaus. 

Safire 23Di, Wallas 22Gb ja Eberspächer Airtronic D2. Webasto STC sarjan lämmitintä emme voi ottaa mukaan, koska valmistaja ei anna minimiteholle puhallusmäärää, joskin voimme oletaa olevan sen Eberspächerin kanssa samaa luokkaa. Kun katsotaan minimitehon ilmamäärää,  puhaltaa eniten Safire 23Di, joka pystyy 3 + 3 metrin putkiston vastapaineella tuottamaan 66m2 ilmaa. Wallas selviää puhallustehollaan liki samoille lukemille. Eberspächer puhaltaa minimitehollaan enää 40m3 tunnissa. Maksimiteholla Eberspächer pääsee kyllä 105m3 puhallukseen viden silloin kolme ja puolikertaisen määrän sähkötehoa verrattuna esimerkiksi Safireen. 

Kun katsotte Safiren ja Wallaksen puhallustehoja minimi ja maksimiteholla, huomaatte, että minimiteholla ne tuottavat huomattavasti suurempia ilmamääriä, kuin muut lämmittimet, toki jääden hieman maksimitehon ilmamäärillä. Tämä tarkoittaa sitä, että lämmittimet toimivat hyvin tasaisella puhallusalueella pyrkien jakamaan kaikissa olosuhteissa lämmön mahdollisimman tasaisesti veneeseen. Lämmittimet, joissa mainostetaan isoa puhallustehoa, itseasiassa eivät puhalla yhtään sen enempää, tai jopa vähemmän. Etenkin pienen pään lämmittimissä AT2000 STC, Atireinic D2 ja Planar 2D ovat parhaimmillaan mökkiveneissä ja HT veneissä huurteenpoistopuhaltimina, jossa äänitasolla ja virran kulutuksella ei ole väliä. Lämmitin syttyy nopeasti ja antaa täysillä käydessään paljon ilmaa ja lämmintä ikkunalle. 

Huomioikaa, että nämähän ovat vain taulukkotietoja. Kaikki lämmittimet toimivat oikein asennettuna oikeassa paikassa loistavasti, eikä ole vain yhtä totuutta. Toivottavasti näistä on apua lämmittimen valinnassa. Jos tuntuu vaikealta, ota ja soita myyntiimme. Sieltä saat neuvoja oikean lämmittimen valintaan.

Samasta aiheesta on kirjoitettu myös vuonna 2012, [artikkelin vanhoista lämmittimistä löydät tästä]